Työterveys

Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Se tehdään toimintaa aloitettaessa, työolosuhteiden muuttuessa ja tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään 3-5 vuoden välein.

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen sekä kuormitustekijöiden ja voimavarojen merkitystä työntekijöiden terveydelle sekä työkyvylle. Samalla arvioidaan myös ensiapuvalmiuden tarve. Selvityksessä hyödynnetään työpaikan omaa riskinarviointia.

Työpaikkaselvitystä aloitettaessa työterveyshenkilöstö pyytää työnantajalta työpaikan tietoja muun muassa henkilöstön ikärakenteesta, sairauspoissaoloista, tapaturmista, työprosesseista, työmenetelmistä ja työajoista. Sen jälkeen suoritetaan työpaikkakäyntejä, joilla arvioidaan ja tarvittaessa mitataan työpaikan terveydellisiä vaaroja. Kyselyillä ja kartoituksilla selvitetään työilmapiiri- ja kuormitustekijöitä. Saadut tulokset käydään läpi asiakkaan edustajan kanssa.

Asiakas saa työpaikkaselvityksen tuloksista kirjallisen raportin, joka sisältää toimenpide-ehdotukset, seurantasuunnitelman ja pienyritysten (alle 20 henkilöä) osalta myös työkyvyn tuen toimintakäytännöt. Työpaikkaselvityksen pohjalta määritellään asiakasyrityksen työterveystoiminnan sisältö ja tehdään toimintasuunnitelma.

Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää toimintaa. Niillä selvitetään työntekijän terveydentila, työ- ja toimintakyky sekä mahdollinen kuntoutustarve. Lisäksi työntekijää ohjataan terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden ja työkyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Terveystarkastuksilla voidaan tukea myös päihdeongelmien ehkäisyä ja hoidon tai tuen piiriin hakeutumista.

Lakisääteisten terveystarkastusten tarve ja kohderyhmä perustuvat työpaikkaselvityksen tuloksiin ja johtopäätöksiin terveysriskeistä.

• Lakisääteisiä alku- ja määräaikaistarkastuksia tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (Vna 1485/2001, 2 §). Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, joissa fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä voi todennäköisesti aiheuttaa sairauden, liiallisen altistumisen tai vaaran lisääntymisterveydelle. Myös yötyö ja erityinen väkivallan uhka työssä voi aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Alkutarkastus tehdään viimeistään 1 kk:n kuluessa työn aloittamisesta ja määräaikaiset tarkastukset yleensä 1-3 vuoden välein altistumisesta riippuen. Sisältö määräytyy altisteen mukaan.
• Lakisääteisten terveystarkastusten perusteena voi olla myös perusteltu epäily työstä johtuvista terveydellisistä vaaroista työntekijälle, työstä johtuvat terveydelliset erityisvaatimukset tai työn turvallisuusnäkökohdat (Vna 708/2013, 7 §). Tällöin tehdään työhönsijoitustarkastukset ja tarvittaessa terveyden seurantatarkastuksia. Seurantaedellytys voi perustua myös tiettyjä ammatteja tai työolosuhteita koskeviin erityissäädöksiin.
• Terveystarkastus tehdään myös tarvittaessa työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi, osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuraamiseksi tai työntekijän terveydentilan niin edellyttäessä.

Lisäksi voidaan järjestää muita terveystarkastuksia, joiden sisältö suunnitellaan yhteistyössä työnantajan kanssa. Niitä ovat esimerkiksi ikäryhmittäin tai työyksiköittäin tehtävät terveystarkastukset ja työhöntulotarkastukset, jos työssä ei ole erityistä sairastumisen vaaraa tai terveydellisiä erityisvaatimuksia.

Kaikista terveystarkastuksista sovitaan työnantajan kanssa. Terveystarkastusten suunnitteluvaiheessa sovitaan niiden tavoite, sisältö ja raportointi sekä asiantuntijoiden ja ajan käyttö. Toteutusaikataulut kirjataan toimintasuunnitelmaan. Useimmiten terveystarkastuksen tekee työterveyshoitaja (1-1.5 tuntia) ja tarpeen mukaan lisäksi työterveyslääkäri (30-45 min.). Myös työterveyshuollon asiantuntijoita konsultoidaan tarvittaessa.

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus on osa työterveyshuollon muuta toimintaa työpaikkakäynneillä, terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotolla. Sen lisäksi sitä toteutetaan erillisenä toimintana, joka kohdistuu yksilöön, ryhmään tai työyhteisöön.

• Yksilöön kohdistuvassa toiminnassa työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri ohjaa työntekijän tarvittaessa asiantuntijalle (esim. työfysioterapeutti, työterveyspsykologi). Toimintakokonaisuus sisältää yleensä 1–3 käyntiä asiantuntijan vastaanotolla. Tarvittaessa se sisältää myös työntekijän työpaikkaan kohdistuvan työpaikkaselvityksen.
• Pienryhmätoiminta on sisällöltään, osanottajamäärältään ja kestoltaan määritelty ja rajattu kokonaisuus. Pienryhmät kootaan työn kuormitustekijöiden sekä työntekijän terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn perusteella.
• Työyhteisölle voidaan kohdistaa tietoiskuja, keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia, jotka liittyvät työn ja terveyden väliseen suhteeseen. Myös organisaation muutostilanteissa, YT-neuvottelujen, lomautusten ja irtisanomisten yhteydessä voidaan järjestää henkilöstölle tilaisuuksia, joissa keskustellaan muutokseen liittyvistä yhteisöllisistä ilmiöistä. Luentosarjat tai yleistä terveyskäyttäytymistä käsittelevät toistuvat luennot eivät kuulu työterveyshuollon korvauksen piiriin.

Ryhmätoiminta ja työyhteisöihin kohdistuva toiminta sovitaan vuosittain toimintasuunnitelmaneuvottelussa ja kirjataan toimintasuunnitelmaan.

Työkyvyn tuki sisältää työntekijöiden työssä selviytymisen seurannan ja edistämisen sekä kuntoutustarpeen selvittämisen ja kuntoutukseen ohjaamisen. Käytännössä työkyvyn tukea ovat varhaisen tuen mallit, puuttuminen pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen (30/60/90 päivän sääntö) ja uudelleen työllistymisen tukeminen. Tavoitteena on yhteistyössä työntekijän ja työpaikan kanssa tunnistaa työkykyriskit ja kuntoutustarve mahdollisimman varhain sekä käynnistää tukitoimet ajoissa, jotta työkyvyttömyyttä tai työuran katkeamista ei syntyisi.

Työterveyshuolto sisällyttää työkykyä ylläpitävän ja edistävän näkökulman kaikkeen toimintaansa, se ei ole erillistä toimintaa. Työkykyriskien tunnistamisessa hyödynnetään sairauspoissaoloseurantaa, seulontakyselyjä sekä työpaikkaselvityksissä, terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotolla kertynyttä tietoa. Työkykyä uhkaavissa tilanteissa selvitetään työkyky ja työpaikan tukimahdollisuudet. Yksilöllisen työkyvyn tuen suunnittelu tapahtuu esimies-alaiskeskusteluissa ja työterveysneuvotteluissa. Jos työpaikan ja työterveyshuollon keinoin ei ole mahdollista riittävästi tukea työntekijän työkykyä, hänet ohjataan muuhun hoitoon tai kuntoutukseen. Työterveyshuolto tekee yhteistyötä muun terveydenhuollon ja kuntoutustahojen kanssa sekä koordinoi työntekijän työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Osatyökykyisen työssä selviytymistä seurataan terveystarkastuksin ja tarvittaessa työpaikkakäynnein.

Työterveyshuolto laatii yhteistyössä työpaikan kanssa työkyvyn tuen toimintamallin. Työkyvyn hallinnan työpaikan toimintamalli kuvataan vähintään 20 henkilön työpaikassa erilliseen asiakirjaan, alle 20 henkilön työpaikassa työpaikkaselvitysraporttiin ja yrittäjän osalta työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuollon sovitut tehtävät kirjataan kaiken kokoisissa työpaikoissa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työkykyä ylläpitävän toiminnan tueksi on kehitetty muun muassa Kelan KIILA-kuntoutus. Se voidaan toteuttaa joko yksilökohtaisesti tai ammattiala- tai työpaikkakohtaisissa ryhmissä. Työterveyshuolto osallistuu ryhmäkuntoutuksen suunnitteluun yhdessä palveluntuottajan ja työnantajan sekä tarvittaessa Kelan edustajan kanssa.

Työterveyshuolto osallistuu päihdeongelmaisten hoitoonohjausmallin laadintaan ja sen mukaiseen päihteettömyyttä tukevaan toimintaan. Työpaikoilla, joilla teetetään huumetestejä, tulee olla kirjallinen päihdeohjelma. Työpaikan päihdeohjelma voi olla osana työkyvyn hallinnan toimintakäytäntöä.

Toiminta muodostuu työyhteisötilan selvityksestä työterveysyhteistyössä työpaikan kanssa. Selvitystietojen perusteella arvioidaan työyhteisön tilanteen merkitys terveydelle ja työkyvylle sekä sovitaan toimenpide-ehdotuksista. Työterveyshuolto myös seuraa ja arvioi työyhteisön tilaa. Työterveyshuollon vastuulle sovitut toimenpiteet kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työyhteisön kehittämistoiminta ja työyhteisön ristiriitojen sovittelutyö eivät kuulu Kelan korvaaman työterveyshuollon piiriin, vaan ne hoidetaan työpaikan henkilöstöhallintona.

Työterveyshuolto arvioi työpaikan ensiapuvalmiuden tarpeen työpaikkaselvityksen

yhteydessä ja antaa suositukset ensiapuvälineistä, ensiapukoulutuksen vaatimuksista, koulutettavien määrästä ja toimintaohjeista ottaen huomioon työpaikan erityisvaatimukset.

Kriisitilanteita varten työpaikalle laaditaan työpaikan kanssa yhteistyönä toimintaohjeet työstä johtuvien poikkeuksellisen järkyttävien ja odottamattomien tilanteiden käsittelyyn. Työstä tai työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarvittava jälkihoito toteutetaan yleensä 1-5 päivän kuluessa tapahtumasta. Henkisen jälkihoidon tarve perustuu yhdessä työpaikan kanssa tehtävään tilannearvioon. Kriisihoito toteutetaan yksilö- tai ryhmäkeskusteluna, ohjaajina työterveyslääkäri, työterveyshoitaja tai työterveyspsykologi.

Työterveyshuolto arvioi työpaikkaselvityksessä työhön liittyvän rokotustarpeen. Työn vuoksi tarvittavat rokotteet kirjataan toimintasuunnitelmaan. Työn ja työmatkojen vuoksi välttämättömät rokotukset ja kansainvälinen rokotuskortti korvataan työterveyshuoltona (korvausluokka 1).

Muista kuin työn vuoksi tarpeellisista rokotuksista korvataan työterveyshuoltona vain riskiryhmien influenssarokotukset (korvausluokka 2). Muista rokotuksista ei korvata rokotteita eikä vastaanottopalkkioita (korvausluokka 0).

Lääkekustannuksista korvataan työterveyshuoltona vain ulkomaan työmatkoille tarpeelliseksi katsottu lääkevalikoima ottaen huomioon kohdemaan olosuhteet ja matkan kesto (korvausluokka 1).

Työterveyshuollon toimintaan on sisällytettävä työterveysyhteistyössä myös vaikuttavuuden seuranta ja arviointi sekä laadun parantaminen (708/2013, 3 §). Työterveyshuollon vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraamalla:

• toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä
• työntekijöiden altistumista, työtapaturmia ja ammattitauteja
• terveydentilaa, työkykyä ja sairauspoissaoloja
• työterveyshuollon omia toimintatapoja
• tavoitteiden, toimintasuunnitelman ja toimenpide-ehdotusten toteutumista
• asiakastyytyväisyyttä

Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaneuvottelussa sovitaan työpaikan kanssa konkreettisista tavoitteista, seurattavista tiedoista ja raportoinnista ja ne kirjataan toimintasuunnitelmaan. Samalla sovitaan, kuka vastaa työpaikalla työterveyshuoltotoiminnan seurannasta. Toiminnan toteutumisen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi tehdään työpaikan kanssa pääsääntöisesti työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivityksen yhteydessä. Mikäli vaikutuksia ei synny eikä tavoitteita saavuteta, tarkastellaan työpaikan ja työterveyshuollon toimintatapoja ja asetetaan niille kehittämistavoitteet. Siten pyritään luomaan sellaisia toimintamalleja, joiden avulla tavoitteiden odotetaan toteutuvan paremmin.

Raportointi sisältää raportin tuottamisen ja sen käsittelyn yhdessä työpaikan kanssa. Tuotettavat raportit sovitaan toimintasuunnitelmassa. Tietosuojasyistä alle 20 henkilön yrityksille ei voida tuottaa kaikkia raportteja.

Asiakkaalle toimitetaan Kansaneläkelaitoksen korvaushakemukseen tarvittavat työterveyshuollon toimintaluvut ja kustannustiedot maksutta kerran vuodessa.

Muiden työterveyteen liittyvien raporttien tuottamisesta sovitaan erikseen sopimuksen ja toimintasuunnitelman yhteydessä (esim. sairauspoissaolot, työperäiset sairaudet ja oireet, työtapaturmat, työkykyseuranta, työterveyden kustannukset). Tietosuojasyistä raportteja ei voida toimittaa, jos otos on liian pieni (alle 20 henkilöä).

Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvitykseen. Se laaditaan 1-5 vuodeksi ja tarkistetaan vuosittain. Suunnitelma tehdään yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa. Toimintasuunnitelmaneuvottelussa asiakkaan kanssa sovitaan työyhteisön, työn ja terveyden kannalta tärkeistä kehittämiskohteista, kirjataan yhteiset konkreettiset tavoitteet (vähintään 3) ja suunnitellaan toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Samalla sovitaan vaikuttavuuden arvioinnin kohteista.

Toimintasuunnitelmaan kirjataan yksityiskohtaisesti lakisääteiset ja muut sovitut ennaltaehkäisevät toiminnat sekä työterveyshuollon asiantuntijoiden tarve ja toiminnan sisältö. Myös työkyvyn hallintaan liittyvät työterveyshuollon tehtävät ja vastuut kirjataan toimintasuunnitelmaan. Jos kyseessä on yrittäjä, toimintasuunnitelmaan kuvataan sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät työkyvyn hallinnassa.

Toimintasuunnitelma tehdään tai päivitetään sekä hyväksytään ja allekirjoitetaan ennen tilikauden alkua. Kela pyytää sen tarvittaessa korvaushakemuksen liitteeksi.