ENDOMETRIOOSI

Endometrioosin suomenkielinen nimi on kohdun limakalvon sirottumatauti. Nimi kuvastaa sairautta: kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella, tavallisesti vatsakalvon pinnalla pikkulantiossa, emättimen ja peräsuolen välissä tai munasarjoissa.

Endometrioosi on yleinen sairaus, jota esiintyy noin 10 %:lla naisista, sen perussyytä ei vielä täysin tunneta. Yksi mahdollinen selitys on se, että kohdun limakalvoa kulkeutuu kuukautisten yhteydessä munanjohtimien kautta vatsaonteloon ja kiinnittyy vatsakalvon pintaan kohdun limakalvon tapaiseksi kudokseksi.

Pesäkkeet aiheuttavat kudokseen kroonisen tulehdusreaktion, mikä saattaa aiheuttaa kiinnikkeitä lantion alueen elimissä. Pesäkkeisiin kasvaa myös kipuhermoja. Tauti on estrogeeni riippuvainen eli estrogeeni vaikuttaa pesäkkeiden kasvuun. Endometrioosi on krooninen sairaus, mutta yleensä tauti sammuu vaihdevuosi-iässä kun oma hormonitoiminta hiipuu. Endometrioosi voi osalla potilaista rauhoittua hieman raskauden ja imetyksen aikana, mutta hormonitoiminnan palauduttua ennalleen tauti myös usein aktivoituu uudelleen. Tiedetään myös, että tautiriski on jopa 7-kertainen, mikäli sukulaisella on endometrioosia. Osalla tauti voi olla myös täysi oireeton.

Limakalvopesäkkeet reagoivat kohdun limakalvon kaltaisesti kuukautiskierron aikana.

Tästä aiheutuvat endometrioosiin liittyvät oireet. Tavallisin vaiva on alavatsakipu, joka saattaa

alkaa jo useampia päivä ennen kuukautisia, kivun voimistuessa vuodon aikana. Taudin edetessä sykliset kuukautis-ajankohtaan painottuvat kivut saattavat muuttua yhä pidempi jaksoisiksi kivuiksi ja pahimmillaan kipu on viikoittaista tai päivittäistä jota etenkin liikkuminen ja tärinä usein pahentavat. Ulostamiskipu, ripuli, vatsan turvottelua ja toiminnalliset vaivat voivat viitata suoliston alueen tautiin. Epämääräisiä suolioireita ja ulostamiskipuja valittavalla naispotilaalla on pidettävä endometrioosi mielessä vaikka oireet voivat joskus muistuttaa ärtyvän suolen oireyhtymää ja johtaa diagnostiikkaa väärään suuntaan. Virtsarakon pesäkkeet voivat jo pinnallisinakin pesäkkeinä aiheuttaa tiheävirtsaisuutta ja kasvaessaan syvälle rakkoon virtsaamiskipua ja verivirtsaisuutta.  Pikkulantion sivuilla endometrioosikudos voi ahtauttaa virtsajohtimia ja johtaa pahimmillaan munuaisen toiminnan heikkenemiseen. Krooninen tulehdustila voi myös oireilla väsymyksenä.

Emättimeen tai tässä lähellä kohdunkannattimissa kasvavat pesäkkeet voivat aiheuttaa yhdyntäkipua. Endometrioosiin voi myös liittyä vuotohäiriöitä, yleensä tiputteluvuotoja ja kohtulihaksen sisälle kasvavat pesäkkeet eli adenomyoosi voi kipujen ja vuotohäiriön lisäksi oirehtia painon tunteena alavatsalla ja runsaina vuotoina. Toisinaan endometrioosi löytyy lapsettomuuden syitä selvitellessä.

Endometrioosi on krooninen sairaus, jota ei voi täysin parantaa, mutta oireita voi lievittä ja taudin etenemistä hidastaa hormoni- ja leikkaushoidoilla. Oireita hoidetaan ensisijaisesti hormoni- ja kipulääkkeillä samoin periaattein kuin kuukautiskipuja, ja hoito voidaan hyvin aloittaa perusterveydenhuollossa ilman diagnoosin varmistamista ultraäänellä tai leikkauksella.  Hormonihoito voi olla yhdistelmäpillerit, joita suositellaan käytettävän mahdollisimman monta laattaa peräkkäin, jotta vuodot tulisivat harvoin tai keltarauhashormoni joko tablettina, kierukan tai kapselin muodossa. Leikkaushoitoa harkitaan, mikäli lääkehoidon teho on riittämätön, ja tuolloin leikkauksen tavoitteena on kaikkien endometrioosipesäkkeiden hoitaminen. Hoidon kulmakivi on kuitenkin pitkäaikainen, yksilöllisesti suunniteltu mahdollisimman sopiva hormonihoito.

Lisätietoa aiheesta: www.terveyskylä.fi/naistalo

Piritta Hynninen, Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri