Uutiset

Purentavaivat – hammasongelmien arkipäivää

Purentavaivat – hammasongelmien arkipäivää

Purentafysiologia on hammaslääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa purentatoimintahäiriöitä. Purentatoimintahäiriöllä eli dysfunktiolla tarkoitetaan ilmiötä, joka aiheuttaa kipua tai epämukavaa tuntumaa purentaelimen alueella. Purentaelimellä taas tarkoitetaan sitä varsin laajaa kokonaisuutta, jonka muodostaa hampaat, leukaluut, purentalihakset ja kieli, leukanivelet sekä suun limakalvot ja ikenet. Joskus on yleistäen todettu, että purentaelimeen kuuluu kaikki hartialinjan yläpuolella oleva.

Purentaelimen laajasta ja monimutkaisesta rakenteesta johtuu, että purentavaivoja aiheuttavia tekijöitäkin voi olla monia erilaisia. Hyvin harvan ihmisen pään rakenne on sellainen, että oikea ja vasen puoli ovat täysin symmetrisiä. Hyvin tavallista on, hampaiston rakenne ei ole ihanteellisen symmetrinen. Tästä johtuu purentalihasten epäsymmetrinen toiminta. Siitä taas voi johtua hampaiden ja leukanivelten epätasainen kuluminen, joka taas vuorostaan voimistaa epäsymmetristä toimintaa koko purentaelimen alueella.

Tavallisesti purentavaivoina pidetään hampaiden narskuttelua, hampaiden kulumista, kiputuntemuksia leukanivelissä, poskilla, ohimoseudulla ja kaulan sivulla. Vaikeissa tapauksissa potilas kokee myös jäykkyyttä niskassa, joka säteilee hartioihin ja selän yläosaan. Osa purentatoimintahäiriöistä on kuitenkin oireettomia ja silloin merkit näkyvät vain esimerkiksi hampaiden epätavallisena kulumisena.

Tavallisimmat purentavaivat ovat hampaiden narskuttelu eli bruxaus ja voimakas staattinen hampaiden yhteen pureminen. Nämä molemmat esiintyvät unen aikana, eikä henkilö itse tiedä siitä mitään. Aamulla huomataan jäykkyyttä ja aristusta purentalihaksissa ja mahdollisesti leukanivelissä. Hampaisiin tulee selviä kulumisviisteitä etenkin bruxaajilla. Vaivoja aiheuttaa myös leukanivelten epäsymmetrinen rakenne ja nivelen välilevyn luiskahtelu pois paikoiltaan sekä repeily.

Purentavaivojen hoito olisi hyvä suunnitella moniammatillisesti. Hammaslääkäri voi tehdä hampaisiin tiettyjä hiontatoimenpiteitä, joilla pyritään tasapainottamaan purenta. Jos tämä ei auta, voidaan potilaalle valmistaa purentakisko, jota käytetään öisin unen aikana. Samanaikaisesti olisi hyvä saada fysioterapeuttista manipulaatiota kaulan, niskan ja hartioiden alueelle. Tässä esitetyt toimenpiteet monesti auttavat tai ainakin lievittävät oireita. Vaikeammin käsiteltävä osa-alue on purentavaivojen psyko-motoorinen tausta. Hyvin ilmeistä bruxauksessa on arkipäivän paineiden uudelleen eläminen syvän unen vaiheessa.

Hammaslääkäri Risto Kanerva / Johanneksen klinikka